Suomi

English

IDOLIKYSELYN TULOKSET

Idolit-verkkokysely järjestettiin 13.5.2013-17.3.2014 ja siihen osallistui 956 henkilöä



1. TEEMU SELÄNNE (14,6 % äänistä)

Sotšin olympiakisojen jälkeen Ilta-Sanomat julkaisi erillisen liitteen ”Teemu-Sanomat”. Sama mies oli urheilujulkisuuden kirkkaimmassa valokiilassa jo vuonna 1992 aloitettuaan huikean pistetehtailun NHL-tulokkaana. Väliin mahtuu käsittämätön määrä haastatteluita, liki 1500 NHL-ottelua, niissä lähes 700 maalia, kuudet olympiakisat, kaikkien aikojen katsotuin suomalainen dokumenttielokuva – sekä perhe-elämä neljän lapsen isänä. Positiivinen ja sosiaalinen Teemu on saanut fanien sympatiat kaikkialla, missä on pelannut.
Kirja: Teemu (1993)

Olympiahopea 2006, 3 pronssia 1998–2014
MM-hopea 1999, pronssi 2008
NHL:n tulokasennätykset 76 maalia ja 132 tehopistettä 1993

2. JARI LITMANEN

Kaikkien aikojen suomalainen jalkapalloilija on Suomen maajoukkueen ennätystilaston kärjessä niin pelattujen maaotteluiden (137) kuin maaottelumaalien (32) määrässä. ”Litti” nousi maailmantähtien joukkoon Ajaxin valkopunaisessa paidassa. Hän pyöritti joukkueen peliä kymppipaikalla, kun seura voitti keväällä 1995 Mestarien liigan. Samana vuonna Jari valittiin Suomessa ensimmäisenä joukkuelajin edustajana Vuoden urheilijaksi. Uransa hän päätti tuplamestaruuteen HJK:n paidassa 2011. Hollannissa yli 1500 poikaa on 1990-luvulta lähtien saanut nimen Jari.
Kirja: Kultakenkä – tie mestaruuteen (1995)

Mestarien liigan voitto 1995 (Ajax)
Mestarien liigan paras maalintekijä 1995/96
UEFA-cupin ja FA-cupin voitto 2001 (Liverpool)
Vuoden jalkapalloilija Suomessa 9 kertaa 1990–2000

3. MIKA MYLLYLÄ

Mika Myllylä nousi 1990-luvulla Suomen miesten maastohiihdon pelastajaksi. Hän voitti urallaan sekä maailmanmestaruuden että olympiakultaa ja hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1997. Loistokkaan uran käännekohta osui vuoden 2001 Lahden MM-hiihtoihin, joissa sattuneesta dopingkärystä Mika ei koskaan päässyt yli. Herkän urheilijasankarin elämä päättyi traagisesti kesällä 2011. Mika Myllylä elää muistoissa urheilusankarina, joka joutui koskettavasti kokemaan myös sankaruuden kääntöpuolen.
Kirja: Riisuttu mestari (2001)

Olympiakulta, hopea ja 4 pronssia 1994–1998
4 MM-kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia 1995–1999

4. LASSE VIRÉN

Lasse Virénin uran suurin uroteko kuuluu myyttisimpiin suomalaisessa urheilussa. Münchenin olympiakisoissa 1972 Lasse kaatui 10 000 metrin juoksun finaalissa, nousi, kiri voittoon ja teki päälle päätteeksi vielä uuden maailmanennätyksen. Sittemmin Myrskylän miehen palkintokaappi täydentyi vielä kolmen olympiakullan verran. Lasse keskittyi olennaiseen: pienemmissä kisoissa hän menestyi vaihtelevasti, mutta olympiaradalla mies oli täyttä terästä.
Kirjat: Kullatut sekunnit (1973), Kullatut piikkarit (1977), Juoksemisen salaisuudet (1979)

4 olympiakultaa (1972–1976)
EM-pronssi 1974

5. MATTI NYKÄNEN

Matti Nykänen voitti 1982–1990 kaikkiaan 19 olympia- ja MM-mitalia, jotka nykyään löytyvä Urheilumuseosta. Maailmancupin osakilpailuvoittoja kertyi 46. Vuonna 1999 Nykänen sijoittui toiseksi Paavo Nurmen jälkeen yleisön äänestäessä 1900-luvun parhaita suomalaisurheilijoita. Matti Nykänen on urheilu-uransa jälkeen säilynyt otsikoissa ja lööpeissä vähintäänkin värikkäiden elämänvaiheidensa ansiosta. Laulajana Nykänen sai kultalevyn esikoisalbumillaan 1992.
Kirjat: Takalaudasta täysillä (1984), Matti Nykänen – maailman paras (1988), Matti Nykänen: Huipulla ja montussa (2004), Mitä Matti tarkoittaa (2013).

4 olympiakultaa ja 1 hopea 1984–1988
6 MM-kultaa, 2 hopeaa ja 6 pronssia 1982–1990

6. SAKU KOIVU

Saku Koivu oli jo 20-vuotiaana, keväällä 1995, saavuttanut jääkiekossa suuria. Hän oli maailmanmestari, olympiamitalisti ja kauden 1994–95 paras jääkiekkoilija SM-liigassa. Sittemmin arvokisamitaleita on karttunut kaikkiaan kahdeksan. NHL:ssä Koivu kohosi legendaarisen Montreal Canadiensin kapteeniksi, mutta uraa ovat varjostaneet loukkaantumiset ja vakava sairastuminen 2001. Vaikeuksien voittaminen ja periksi antamaton pelityyli ovat leimallista Saku Koivua.

1 olympiahopea, 3 pronssia 1994–2010
1 MM-kulta, 2 hopeaa, 1 pronssi 1994–2008

7. JANNE AHONEN

Mäkiviikon kuningas on voittanut vuodenvaihteen suurtapahtuman viidesti, useammin kuin kukaan muu. Poikkeuksellisen pitkällä urallaan Janne on vienyt henkilökohtaisen MM-kullan kaksi kertaa, lisäksi joukkuemäestä on tullut kolme mestaruutta. Kuudesta olympiareissusta kertyi kaksi joukkuemäen hopeaa – ja kolme henkilökohtaista nelossijaa. Jo kahdesti lopettamisen jälkeen palannut monitaitoinen lahtelainen on myös menestynyt kiihdytysajaja sekä yksi maailman parhaista mäkipukujen ompelijoista.
Kirja: Kuningaskotka (2009)

5 MM-kultaa 1997–2003
2 Olympiahopeaa 2002 ja 2006 (joukkuemäki)
5 Mäkiviikon voittoa: 1999, 2003, 2005, 2006, 2009
2 Maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa: 2004 ja 2005

8. JUHA MIETO

196-senttinen hiihtäjäkolossi täyspartoineen ja pohojalaasine puheenparsineen on suomalaisen urheilun myyttisimpiä ilmestyksiä. Kansallissankarin alkuvoimaa täydentää vielä sadasosasekunnin tappio ruotsalaiselle. Toisen suuren tappionsa Juha Mieto kärsi MM-kisoissa 1974 jouduttuaan hiihtämään puusuksilla kilpakumppanien liukuessa lasikuidulla. Uransa komeimman voiton, viestihiihdon olympiakullan Innsbruckissa 1976, Mietaa pohjusti hurjalla kakkososuudellaan.
Kirjat: Mietaan Jussi Kurikasta (1978), Juha Mieto (2000)

1 olympiakulta, 2 hopeaa, 2 pronssia 1976–1984
2 MM-hopeaa, 2 pronssia 1974–1982

9. KIMI RÄIKKÖNEN

Vuosien ajan kansainvälisesti tunnetuin suomalainen urheilija on ollut Kimi Räikkönen. Viimeistään maailmanmestaruus Ferrarilla nosti hänet urheilun todelliseen supertähtisarjaan. Tämä näkyy myös tilinauhassa, jossa summat ovat suurempia kuin kenelläkään toisella suomalaisurheilijalla koskaan. ”Jäämiehen” suhdetta julkisuuteen voi kuvata mutkattomaksi mutta ei yhteistyöhakuiseksi. Kimin motoksi sopii kauden 2012 syksyllä Abu Dhabin GP:ssä tallin radioon lausuttu: ”Leave me alone. I know what I’m doing!”
Kirja: Jäämies (2008)

F1-maailmanmestari 2007
20 MM-osakilpailuvoittoa

10. RAIMO HELMINEN

Raimo Helminen oli jo vuonna 1984 nuorten MM-kisojen paras pelaaja. Ura päättyi keväällä 2008 monien ennätysten jälkeen: eniten pelattuja olympiaturnauksia (kuudet kisat 1984–2002), eniten maaotteluita maailmassa (331), eniten tehopisteitä Leijonissa (207). Hämäläisen hätäilemätön pelinrakentelu oli Raipelle luonteenomaista – lättysyöttö tuli ketjukaverin lapaan juuri oikealla hetkellä.
Kirja: Raipe – vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä (2004)

1 olympiahopea, 2 pronssia (1994–1998)
1 MM-kulta, 4 hopeaa, 1 pronssi (1994–2001)


Seuraavaksi eniten ääniä kyselyssä saivat:
11. Tero Pitkämäki, 12. Paavo Nurmi, 13. Kiira Korpi, 14. Jari Kurri, 15. Hanno Möttölä, 16. Mikael Granlund, 17. Marja-Liisa Kirvesniemi, 18. Ville Peltonen, 19. Tapio Rautavaara ja 20. Seppo Räty

Suomalaiset arvostavat urheiluidolissaan urheilullisen menestymisen lisäksi perinteisiä arvoja, kuten periksiantamattomuutta, ahkeruutta, hyvää käytöstä ja nöyryyttä. Esiin nousevat myös persoona, karisma ja positiivinen asenne. Fanien huomioonottaminen on osalle vastaajista hyvinkin tärkeää.

”Menestys, saavutukset, persoona, kaikkensa peliin laittaminen, yrittäminen, tunteidensa näyttäminen, vastoinkäymiset ja niistä selviäminen, lojaalius, fanien huomioon ottaminen, reiluus, ihailtava elämä (ainakin ulospäin), poikkeuksellisuus, ainutlaatuisuus, parhaus, nöyryys.”

”Hän on esimerkillinen ja ihminen, joka uskaltaa asettaa tavoitteita eikä pelkää epäonnistumisia. Vaikka alamäkiä olisikin hän suoriutuu niistä kunnialla. Hän tuo joukkueurheiluun oman persoonansa esiin ja osaa kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa. Hän tuo esiin monin tavoin urheilullista elämäntapaa ja osallistuu myös sen levittämiseen. Hän harjoittelee pitkäjänteisesti ja pysyy positiivisena!”

”Poikkeuksellisuus. Hyvä urheilija on aina tehnyt jotain toisella tavalla kuin muut.”

”Menestyy kilpailuissa. Ulkonäkö. Positiivinen asenne.”

”Tietysti kansainvälinen menestys, mutta myös persoonan positiivisuus ja se, että tavallinen tallaaja pystyy jotenkin yhdistämään itsensä ihailtuun urheilijaan.”


Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat tekevät urheilijasta epäihailtavan. Alkoholin käyttö, doping, ylimielisyys/itsekkyys, julkisuudessa rypeminen, huono käytös ja fanien huomioimattomuus nousevat laajasti esille vastauksissa. Ketä urheilijaa et arvosta? -kysymykseen vastaajat vastasivat eri syiden takia mm. seuraavia nimiä: Harri Olli, Jarkko Ruutu, Jere Karalahti, Kimi Räikkönen ja Matti Nykänen.

”Kielletyt aineet, törkeä käytös, epäkunnioitus muita kohtaan, liiallinen ylimielisyys.”

”Ylimielinen asenne esim. faneja kohtaan, epärehellisyys esim. doping, päihteidenkäyttö tai muu rilluttelu julkisilla paikoilla, pettäminen tms. perhearvojen vastainen käytös.”

”Useista medioista poiketen en arvosta autonkuljettajia, sillä en itse arvioi heidän olevan urheilijoita.”

”Kielteinen suhtautuminen lajiin ja siihen liittyviin asioihin sekä kielteinen suhtautuminen kannattajiin, kannustajiin ja faneihin sekä joukkuetovereihin ja joukkueen johto henkilöihin.”


Kenen urheilijan patsas Suomesta puuttuu? Suosituimman urheiluidolin, Teemu Selänteen, patsasta useimmat vastaajat olisivat toivoneet Suomeen. Lisäksi patsasta kaivattiin mm. seuraaville urheilijoille: Mika Myllylä, Matti Nykänen, Jari Kurri ja Janne Ahonen.

Urheilijoista Matti Nykänen jakaa selvästi eniten ihmisten mielipiteitä. Osa nostaa hänet suurimmaksi idolikseen ja kaipaa tälle patsasta, kun osalle Nykänen merkitsee ”anti-idoliutta” urheilusaavutusten ulkopuolisten tapahtumien johdosta. Vaikka Mika Myllylä on myös ollut kaksijakoinen urheiluidoli aiemmin, on hänen arvostuksensa kuitenkin palannut korkeaksi urheiluyleisön silmissä kuoleman jälkeen. Urheilulajeista jääkiekko näyttää nostattavan eniten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Jääkiekossa väkivalta ja ylimielisyys ovat vastausten perusteella negatiivisimpia ilmiöitä lajin ympärillä. Hiihto ja doping niputetaan usein yhteen ja se luo varjon hiihtäjien ja lajin arvostuksen ympärille.

”Antoi elämänsä urheilulle, teki tinkimätöntä, raakaa työtä sen eteen, riippumatta siitä miten ura loppui.” (Myllylä)

”No, tavallaan Nykästä hänen käytöksensä takia, mutta Nykänen on myös suosikkini.” (Vastauksena kysymykseen, ketä et ihaile?)

”Ne jääkiekkoilijat, jotka keskittyvät tappeluihin. Jääkiekko on hieno keksintö ja hieno laji vaikkapa junioreille, mutta kilpajääkiekon ympärille kehittynyt väkivallan kulttuuri on kuvottavaa. "Myllyt sallittu" - idioottimaisinta mitä tiedän. Taitojääkiekkoilijat ja rehdisti vääntävät ok.”






© URHEILUMUSEO, HIIHTOMUSEO, JÄÄKIEKKOMUSEO 2014 | VALOKUVAT © JUSSI ESKOLA, GIULIANO BEVILACQUA